Verhoilukurssin satoa

Tiimivalmennettavilta tuli jo alkukeväästä toive verhoilukurssin järjestämisestä. Idea hautui ja muotoutui kevään aikana, ja toteutui kesäkuun alkupuolella. Lähtökohdaksi valittiin tuolin, jakkaran tai vastaavan päällystäminen. Osa opiskelijoita oli valmistanut tuolin rungon, joka vaati pehmustamista, osa pehmusti ja uudisti vanhan huonekalun. Ohjaajana toimi verhoilija Marja-Liisa Saukko.



Marja-Liisa Saukko työn touhussa.

Jokainen kurssille osallistunut sai valita tuoliin soveltuvan päällystysmateriaalin. Käytettävissä oli mm. nokkoskangasta, nahkapaperia, ramia ja korkkia. Opiskelijat toivat myös omia materiaalejaan kuten vanhoja nahkatakkeja ja farkkuja, jotka saivat uuden elämän tuolien päällysteinä, osa oli myös painanut tai värjännyt materiaalin.


Sirpan käsissä nahkajakkaran muotoutui kokkikankaalla päällystetyksi rahiksi.

Useimmilla oli edessä tuolin purkaminen osiin, vanhan materiaalin poisto ja pehmusteiden uusiminen. Lyhytkurssi oli kiinnostava siitä näkökulmasta, että mukana kurssilla oli tekstiili-, vaatetus-, metalli- ja kalustealan opiskelijoita. ”Pakka” meni sekaisin, sillä pehmeät alat tutustuivat koviin ja kovat pehmeisiin, sillä yhtä lailla teollisuusompelukoneet kuin hionta- ja niittausvälineetkin tulivat tutuiksi kaikille.

Tuulia muotoili uudet päälliset vanhoista nahkatakeista.

Verhoiluaan ammattilaisen ohjaaminen koettiin mielekkääksi, sillä kaikki valmistuksessa eteen tulevat ongelmat ratkesivat hänen vinkeillään ja avustuksellaan. Valmiit tuolit olivat erittäin persoonallisia, innostavia ja kiinnostavia. Useimmat niistä saivat lisää elinvuosia.

Kuvat ja teksti Sirpa Vauhkala