Sennin suukot

Senni Auvinen.

Senni Auvinen opiskelee Taideteollisuusalan perustutkintoa Kankaan kampuksella, Gradia Jyväskylässä. Hän on osallistunut innokkaasti Luova kiertotalous -hankkeen toimintaan, ja ollut mukana tiimivalmennuksessa, kehittänyt tuotteita ja mallistoa sekä kokeillut tuotteidensa myyntiä eri tapahtumissa. Lisäksi hän toimii opiskelijaedustajana hankkeen ohjausryhmässä.

Suukkojen synty. Tuoteidea lähti liikkeelle huulista ja suukoista. Halusin valmistaa verhot, joiden kuvioaiheena olisi huulet, koska en löytänyt vastavia valmiina. Päätin ideoida huuliaiheisen kankaanpainantamallin. Kuvioaiheen kehittäminen oli hauskaa, mutta työlästä, sillä halusin malliksi täydelliset huulet. Pussailin paperia 73 kertaa, ennen kuin olin tyytyväinen huulien muotoon. Siihen kului aikaa ja huulipunaa, tuumaa Senni.

Huuliaihe alkoi kiehtoa niin, että päätin tehdä useita kankaanpainanta- ja väriyhdistelmäkokeiluja. Kokeilin kuvion toimivuutta laukussa ja tuolin verhoilussa, tyynynä, laudeliinana ja koruina. Laukuista jäi ylimääräisiä leikkuupaloja, joita ompelin yhteen, ja verhoilin niillä tuolin. Tuolin rungon ostin kirpparilta. Erilaiset kokeilut tempaisivat mukaan niin, että verhot meinasivat jäädä toteuttamatta, naurahtaa Senni.

Suukkoaihio

Värimaailman kehittyi ideoinnin edetessä. Ensimmäiset kokeilut alkoivat räväkästä pinkistä ja kehittyivät tyylikkään mustan suuntaan. Myöhemmin löytyivät myös neutraalit, luonnonläheiset värisävyt. Pohjamateriaalina käytin käyttötarkoituksen mukaan joko puuvillaa tai pellavaa. Tuotteista parhaiten ovat menneet kaupaksi mustat laukut ja laudeliinasarjat.

Suukkolaukut

Hain tuotekehitysrahoitusta Rahoitusraadilta tuotesarjan valmistukseen. Tapaamista varten tein PowerPoint-koosteen, johon kokosin tuotesarjaan liittyvät tiedot ja kustannuslaskelmat. Lisäksi otin mukaani protoja, joita olin ehtinyt valmistaa. Halusin kokeilla korusarjan valmistuksessa laser-leikkuuta, johon olin tutustunut vieraillessamme Gradian Roland Akatemiassa Viitaniemessä. Materiaaliksi valitsin koivuohutviiluvanerin. Pompin riemusta, kun sain tiedon, että minulle myönnettiin tuotekehitysrahoitus. Lisäksi sain käyttööni Photoshopin puolen vuoden lisenssin. Sen turvin pytyn suunnittelemaan ja ideoimaan sekä mallintamaan uusia malleja, summaa Senni.

Laser-leikattuja koruja koivuohutviiluvanerista.

Senni osallistui myös ensimmäiseen tiimivalmennukseen, joka päättyi joulukuussa 2018. Pidin valmennuksessa etenkin siitä, että valmennus yhdisti eri aloja (tekstiili, vaatetus, metalli, puu). Hankkeen puitteissa järjestetty verhoilukurssi oli hyvä kokeilu, koska se lisäsi vuorovaikutusta eri alojen välillä. Näin syntyi luovan alan verkosto, joten nyt on aiempaa helpompi toimia eri alojen opiskelijoiden kanssa, ja kaiken lisäksi apua on aina tarvittaessa saatavilla. Sain valmennuksessa vihiä myös Rahoitusraadin tarjoamista mahdollisuuksista. Myös kaksipäiväinen tiimiyttämisjakso Taulun kartanossa oli onnistunut. Tiimivalmennukseen olisin toivonut selkeämpää, yksilöllistä opinpolkua ja valmennussisältöä. Valmennus meni osittain päällekkäin opetustuntien kanssa, mikä tuotti hieman ongelmia opintojen suhteen. Jatkossa pitäisikin kiinnittää enemmän huomiota hanketoimenpiteiden aikataulukseen, ehdotta Senni.

Senni on tehnyt uraauurtavaa työtä, ja integroinut tuotteiden valmistusta myös ammatillisiin opintoihin, joten myös muiden on helpompi jatkaa samaa latua. Hanke on mahdollistanut erilaiset kokeilut ja tarjonnut protoilumateriaaleja sekä laajentanut osaamista ja näkemystä kurssien ja tutustumiskäyntien avulla. Mielenkiinnolla odotamme, miltä seuraava tuote näyttääkään?

Teksti ja kuvat Sirpa Vauhkala & Senni Auvinen