Luovaa kiertotaloutta parhaimmillaan

Luovaa kiertotalotta -seminaari 24.4.2018 nosti esiin monipuolisesti luovuuden ja kiertotalouden erilaisia ulottuvuuksia. Seminaarin juontajana toimi Raija Partanen. Aluksi Pirkko Melville kertoi Jyväskylän kaupungin resurssiviisaudesta, ja siihen liittyvistä innostavista kokeiluista ja pilotoinneista sekä esitteli muutamia väläyksiä maailmalla syntyneistä innovaatioista.
Outi Pakarinen ja Tiina Karppinen ovat tutkineet sekajätteen koostumusta Keski-Suomessa Circwaste-hankkeen puitteissa. Keski-Suomessa syntyy jätettä 1,8 miljoonaa tonnia, josta suurin osa on biojätettä ja muovia. Tavoitteena on kehittää jätteiden keräystä ja lajittelua sekä uudelleen käyttöä. Voidaankin kysyä, onko jäte tulevaisuudessa jätettä vai materiaalivaranto?


Mitä on Trash Design?

Trash Design eli romumuotoilu antaa poisheitetyille tuotteille uuden elämän. Uusien tuotteiden ideointi lähtee materiaalista: piirilevyt, ilmastointiputket, jauhesammuttimet, sälekaihtimet, öljytynnyrit ja muu romu muutetaan hyötyesineiksi kuten valaisimiksi ja penkeiksi. Ideoinnilla ja uudelleen oivaltamisella romu vääntyy sisustuselementeiksi. Yhden jäte on toisen raaka-aine.
Kestävä muotoilufilosofia antaa kiertotaloudelle siivet, jonka mukaan kuluttaminen mielletään materiaalien kiertoprosessiin osallistumiseksi. Trash Design taustalla on myös ajatus visuaalisesta ja esteettisestä elämätavasta. Kodin, kaupungin, maaperän tai kaatopaikan ei ajatella muodostuvan materiaalien loppusijoituspaikaksi vaan materiaalikierron lähtökohdaksi. Tuotesuunnittelun vastuullisuus korostuu entisestään tulevaisuudessa. mottona voidaan pitää sitä, että jos jätettä syntyy, on jotakin mennyt pieleen tuotesuunnittelussa.

Isa Kukkapuro-Enblom Trashin pauloissa.
Voisiko romumuotoilusta tulla sisustuksen pysyvä tyyli? Isa Kukkapuro-Enbomin ja Henrik Enbomin luotsaaman Dodo Oy:n toiminta perustuu Trash Designiin. He hyödyntävät ylijäämä- ja kierrätysmateriaaleja kalustemuotoilussa ja järjestävät workshoppeja. Isa Kukkapuron mukaan Trash on mahdollisuuksien läjä ja bisnesmahdollisuus, mikä ravitsee ympäristöä ja toimii muotoilun kompostorina. Esimerkiksi käytöstä poistettavat koulukalusteet ovat mahdollisuuksien pankki.
Trash Design on esimerkki kestävästä muotoilusta. Se yhdistää vastuullisen tuotannon ja kuluttamisen ja etsii moninkertaisia arvo- ja hyötynäkökulmia siten, että kaikki voivat olla voittajia. Trash Design ei ole muotioikku, joka menee ja tulee. Se on tapa suhtautua vastuullisesti luonnonvarojen käyttöön ja kuluttamiseen.
Teksti ja kuvat Sirpa Sergejeff ja Riku Himanen


Telaketjusta ratkaisu tekstiilikierrätyksen muna kana ongelmaan?

Henna Knuutila valotti yksilöiden vaatteiden kappalemäärien muutosta eri vuosikymmeninä. Useimmat henkilöt omistavat nykyisin keskimäärin 150-250 vaatekappaletta. EU-direktiivien muuttuminen vuonna 2025 tulee vaikuttamaan merkittävästi tekstiilien kierrätykseen: kerätyille tekstiileille pyritään etsimään uusia käyttökohteita tai materiaali jalostetaan erilaisin tekniikoin uudelleen käytettäväksi. Olisi erityisen tärkeää, että tekstiilien keräykseen kiinnitettäisiin enemmän huomiota. Kyseiseen problematiikkaan on pureuduttu Tekstiili 2.0 ja Telaketju hankkeissa.
Teksti Sirpa Vauhkala


Kuluttaja tekstiilikiertotalouden asiakkaana

Outi Pyyn mukaan kierrätysmuoti on muutakin kuin jätesäkkejä, kahvipusseja ja videonauhaa. ”Jäte on suunnittelullinen virhe” aloitti Outi Les Pyy puheenvuoronsa napakasti. Outi painotti esityksessään kuluttajanäkökulmaa. ”Kuluttaja ei arvosta vaatetta niin paljoa kuin muutamia vuosikymmeniä sitten. Tästä johtuen vaatteen elinkaari on lyhentynyt merkittävästi ja tekstiilijätettä syntyy paljon. Kuluttaja ei välttämättä tiedä, mikä on laadukasta ja toisaalta hän ei osaa huoltaa vaatteitaan”, toteaa Outi. ”Jos emme asiakkaina ja kuluttajina koskaan vaadi eettisempää ja ekologisempaa tuotantoketjua, eivät yritykset todellakaan niitä muuta.”

Vaatteet valmistetaan heikommasta materiaalista kuin aiemmin, joten vaatteiden käyttöikä on lyhyempi. ”Esimerkiksi farkkujen hinta oli 80-luvulla 30-kertaa korkeampi suhteessa kuluttajien tuloihin” kertoi Outi ja jatkoi, että ”ennen farkkujen ostoon saatettiin säästää rahaa puoli vuotta, ja kun ne Levikset vihdoin saatiin, pidettiin niitä pitkään ja arvossaan, niitä huollettiin ja korjattiin, ja ne palvelivat pitkään”.

Outi Pyy ja 6 ärrää.
Osta siis hyviä ja laadukkaita vaatteita ja pidä vaatteitasi huolta. Näin saat vaatteillesi pidemmän elinkaaren. Meidän kaikkien kuluttajien vastuulla on hallita tekstiilien oikeanlainen huoltaminen, uudelleenkäyttö ja kierrätys. Tiedätkö mitä materiaalia vaatteesi ovat ja miten hoidat, huollat ja kierrätät ne?
Outi otti kantaa myös kirjavaan terminologiaan. Esimerkiksi kierrätys-sanan käyttö edellyttää, että ko. materiaali/aine on ollut jossain prosessin vaiheessa luokiteltuna jätteeksi. Uudelleenkäyttöä on mm. vanhojen vaatteitten muokkaaminen ja käyttäminen materiaalina uusien vaatteitten tekemiseen. Kuluttajan näkökulmasta kiertotalouden kuusi tärkeää R:ää, tässä järjestyksessä ovat: refuse/kieltäydy, reduce/vähennä, repair/korjaa, re-gift/lahjoita, reuse/uudelleenkäytä ja recycle/kierrätä.
Teksti Kaisa Kotanen

Luovuus kiertotalouden moottorina?

Suomessa syntyy 71,8 tuhatta kiloa tekstiilijätettä vuosittain. Näistä osa päätyy kierrätykseen kuten kirpputoreille, ja osa päätyy energiajätteeksi. Jokaisen olisi syytä pohtia vaatteiden ja tekstiilien käytettävyyttä, kierrätettävyyttä ja elinkaarta ennen niiden hankintaa. Tuotteiden elinkaarta voidaan pidentää esim. valitsemalla kestäviä, hyvälaatuisia materiaaleja.
Paulan Malleuksen mukaan olennaista on huomioida tekstiilien ja vaatteiden materiaaliketju kokonaisvaltaisemmin, johon kuuluvat kehruu- ja leikkuujätteet, ylijäämävarastot sekä myymättömät tuotteet (preconsume). Toisaalta kuluttajien pitäisi saada enemmän tietoa siitä, mitä käytetyille tuotteille kannattaa tehdä, sen jälkeen, kun ne poistuvat käytöstä (postcomsume).

Kyseisen prosessien hahmottaminen tarjoaa mahdollisuuksia luoda uuttaa, luovaa liiketoimintaa. Paula kysyikin: ”onko järkevää polttaa tekstiiliä, koska materiaali ja siihen käytetyt resurssit on menetetty? Uuden materiaalin tuottamiseen kuluu energiaa, ja usein myös melkoisia määriä vettä”. Tekstiilijäte tulisi nähdä potentiaalisena materiaalivarantona.
Paulan luotsaaman yrityksen Remake EkoDesign Oy:n peruslähtökohtia ovat olleet tuotteiden kunnostaminen ja kierrätysmateriaalien hyödyntäminen tuotteiden valmistuksessa. Yrityksen suunnittelemia ja valmistamia veistoksellisia asukokonaisuuksia on nähty nimekkäiden, suomalaisten artistien ja yksityishenkilöiden päällä mm. isoilla estradeilla ja Linnan juhlissa.
Teksti Sirpa Vauhkala