Sellukirjonta

Wilhelmiina Adamsson teki sellumateriaalin punontakokeiluja Sellukellunta -työpajassa.  Materiaali jäi itämään mieleeni ja tuli uudelleen ajankohtaiseksi ammatillisissa opinnoissa, kun suunnittelin ohjaustoiminnan näytön toteuttamista yhdessä luokkakamuni kanssa. Näyttö toteutettiin Keski-Suomen museolla, jonne järjestimme työpajan. Kirjonta on valittu tämän vuoden käsityötekniikaksi, ja olimme sopineet jo syksyllä, että työpajan nimi olisi: kivaa ja kaunista kirjomalla.

Tehtävä oli pienoinen haaste, sillä perinteinen kirjonta tuntuu hieman vieraalta. Muistin nähneeni muovisen nappialustan, johon oli mahdollista kirjoa erilaisilla pistoilla nappi. Siitä sain idean, että kirjontapohja voisi olla kankaan sijaan kova. Halusin yhdistää perinteisen kirjontatavan uuteen, ja jopa hieman yllättävään materiaaliin. Kokeilin sellun toimivuutta pistoalustana, ja pidin sen modernista ja selkeästä ilmeestä.

Rei´itetty malli

Tein työpajan alkuvalmistelut Kankaan kampuksella, jossa leikkasin selluarkit leikkurilla suikaleiksi. Selluaarkki on kova, joten kokeilin eri työvälineitä sen rei´ittämiseen. Kirjansidontapiikki toimi parhaiten, kuten myös kapea teräinen akkuporakone. Useimmilla, kokeilemillani välineillä oli mahdotonta saada reikiä selluun, arkkia kostuttamatta. Sellusuikaleelle oli helppo hahmotella ja pistellä ristipistokirjontamalli tai vapaamuotisempi, hieman modernimpi kuvioaihe. Olen nimennyt tekniikan sellukirjonnaksi.

Valmis kirjonta

Wilhelmiina kertoo, että vapaamuotinen kirjonta kiehtoo ja tuntuu omalta tekniikalta. Tulos on ennalta arvaamaton, vaikka idea olisi pitkälle suunniteltu. Aion kehittää ja monipuolistaa ilmaisuani. Kokeilen jatkossa myös sellupunonnan ja huovutuksen yhdistämistä, jolloin sellu kovana materiaalina tukee pehmeää huovutusta. Ideoita on jo paljon mielessä, joten enkä jo syksyllä näette ensimmäisiä kokeiluversiot niistä.

Hankkeen edetessä on havaittu, että vaikka jokin uusi materiaali voi tuntua haasteelliselta työstettävältä aluksi, niin idea jää usein itämään ja tulokset näkyvät hieman myöhemmin vaikkapa seuraavan vuoden tuotteiden toteutuksessa.
Kuvat Wilhelmiina Adamsson & teksti Sirpa Vauhkala