Innovointi-ilotulitusta!


Hankkeen edetessä kävi ilmeiseksi, että vaikka erilaisia bio- ja kiertotalouspohjaisia kankaita on paljon tarjolla, niin lähes kaikki niistä valmistetaan ulkomailla. Joitakin kuitumateriaaleja kuten hamppua ja nokkosta viljellään marginaalisesti, ja niiden käyttöä on pilotoitu muutamassa hankkeessa. Kotimaassa valmistettuja kankaita ei ole tarjolla.
 
Turvevilla
Päätimme valita käyttökokeiluihin sellaisia materiaaleja, joiden tuottaminen tai kasvattaminen voisi olla mahdollista myös Suomessa. Yhdeksi materiaaliksi valikoitui turvevilla, josta tuotetaan kangasta Latviassa. Turvevillassa on 50 % turvetta ja 50% villaa. Turve on antibakteerinen ja erittäin lämmönerityskykyinen, ja sitoo itseensä runsaasti kosteutta.  
 
Minna Karhunheimoi innostui kokeilemaan turvevillan toimivuutta jakussa. ”Halusin kehittää nahkatakin korvaavan tuotteen, joka olisi muunneltavissa, ja joka sopisi sekä miehille että naisille. Muunneltavuus oli mahdollista toteuttaa painonapeilla, joilla on näppärä kiinnittää koristeita, poistaa niitä tai peittää kannat tummilla, lähes pohjavärin mukaisilla painonapin kannoilla”. Jakusta tuli erityisen jämäkkä, koska siihen on ommeltu pystysuuntaisia kaitaleita. Malli on ajaton ja se saa ryhtiä purjerenkaista. Niiden läpi voi pujotella esimerkiksi nyöriä tai nauhoja, mikä pehmentää jakun ilmettä.
Turvevilla, kaavapaperi ja pellavaöljy.
 

Pellavaöljy ja kaavapaperi
Vaatetusalalla käytetään kaavojen piirtämiseen kaava- ja voimapaperia. Minna käsitteli Ruskean, melko vahvan voimapaperin pellavaöljyllä. ”Paperista jää usein leikkuujätettä, kun siitä työstetään kaavoja. Minna sai idean kokeilla paperin kyllästämistä pellavaöljyllä”. Paperi muutti muotoaan ja ulkoasuaan käsittelyn myötä. Esimerkiksi rypyt tulevat esille ja paperin pinnasta tulee käsittelyn myötä hieman nahkamainen. Ideoinnin ja kokeilujen pohjalta syntyi hame ja bikini-yläosa, joita innokkaimmat kyselivät jo messuasuksi.
 
Kollaasi leikkuujätteestä.
Turvavillasta ja kaavapaperista jääneet leikkuujätteet Minna kokosi lopuksi installaatioksi. Pohjana toimi kätevästi kanaverkko. Melko purkautuva turvevilla kesytettiin mehiläisvahalla, joista hyvänä esimerkkinä ovat installaation kukka-aiheet. Mehiläisvahan ansiosta kukka pysyy napakasti muodossaan. Sitten vain ripaus sommittelukykyä ja sipaisu kuumaliimaa.

Pääsin seuraamaan sivusta Minnan työskentelyä: oli häkellyttävää, ja jopa hengästyttävää seurata Minnan ideointia ja ideoiden lähtöä lentoon. Idea seurasi toistaan, ja nopeasti löytyi aina uusia ulottuvuuksia aiheeseen ja seuraaville kokeiluille. Tällaista innovointi on juuri parhaimmillaan.
Teksti ja kuvat Sirpa Vauhkala