Mari-Milla Jaakkonen toteutti Valon kaupunki 2019 Jyväskylä tapahtumaan Steampunk-tyyliset asut. Kokonaisuuteen kuuluvat naisten asu ja miehen liivi asusteineen.
Olen opiskellut aiemmin Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa artesaaniompelijaksi. Ala vaikutti niin mielenkiintoiselta, että jatkoin opintojani Muotoiluakatemiassa Kuopiossa, josta valmistuin muotoilijaksi. Opintoihin sisältyi paljon erilaisia työharjoittelujaksoja. Viimeisimmän niistä suoritin Kuopion kaupunginteatterissa, joka sytytti todella innon puvustusta ja teatterimaailmaa kohtaan. Kun moni vaatetusalan osa-alue neuleesta kaavoitukseen kiinnostaa, tuntuu puvusto vaihtelevine työtehtävineen äärettömän innostavalta paikalta, summaa Mari-Milla.
Valmistumiseni jälkeen olin kaksi vuotta töissä kaupallisella alalla. Hakeuduin vuodeksi Gradiaan opiskelemaan vaatturipuolelle miesten pukeutumiseen liittyviä asioita, koska edellisissä opinnoissani olen keskittynyt naistenvaatteisiin ja miesten vaatetuksen hallinta mahdollistaa vielä laajemman työnhaun jatkossa, kertoo Mari-Milla.
Steampunk tyylinä ei ollut kovin tuttu entuudestaan, mutta tutustuminen aihealueeseen auttoi alkuun. Toteutimme asut Valon kaupunki 2019 Jyväskylä tapahtumaa varten. Kankaan kampuksella järjestettiin tapahtuman aikaan näytöksiä, jossa asuja esiteltiin. Jokainen opiskeluryhmäni jäsen toteutti oman asunsa. Asut olivat melko erilaisia, sillä jokaisen persoonallisuus näkyi toteutuksessa.
Pohjakoulutuksesta oli paljon apua tuotteiden ideoinnissa. Aloitan ideoinnin yleensä materiaalista, sillä koen, että siitä on helpompi lähteä liikkeelle. Myös teema, selkeä rajaus ja deadlinet sopivat minulle: muuten touhu saattaa lähteä rönsyilemään liikaa. Tehtävän ohjeistuksena oli hyödyntää liivin lähtökohtana kierrätysmateriaalia, joka tietenkin kaikkine kulumineen sopi steampunkin rouheaan henkeen, kuvailee Mari-Milla.
Valmistin miehen liivin muokkaamalla käytetyn miehen takin. Piirsin kaavan, ja se asettui takkiin niin mainiosti, että sain hyödynnettyä monessa kohtaa takin alkuperäisiä rakenteita. Löysin kirppikseltä vanhoja vöitä, joita kiinnitin liiviin teemaan sopiviksi yksityiskohdiksi. Valmistin myös liiviin sopivan rusetin sekä kravatin. Kun niihin alun perin ajattelemaani nahkaa ei löytynyt, päädyin valitsemaan materiaaliksi naisten jakun, joka sopi asun muihin väreihin. Vakosamettipinnan vuoksi rusetin ja kravatin solmiminen oli melko haastavaa, joten jos toteuttaisin ne uudelleen, vaatisivat ne hieman tuotekehittelyä, summaa Mari-Milla.
Naisen asuun muotoilin ensiksi liivin, jonka valmistin miehen liivin leikkuuylijäämästä. Asun hame on valmistettu kappaverhosta sekä vanhasta pöytäliinasta. Sovitusnuken päälle oli helppo muotoilla perusmuoto ja erilaisia tekniikoita oli mukava yhdistellä samaan asuun. Asukokonaisuuteen kuuluvat lisäksi vanhan projektin ylijäämästä tehdyt toppi ja hame sekä damaskit, jotka on valmistettu samasta vakosamettijakusta kuin miehenkin asusteet, kertoo Mari-Milla.
Teen tämänhetkisen työssäoppimisjaksoni NY-yrityksessäni. Testaan parhaillani yritysideaani ja yritän löytää siihen punaisen langan. Opiskeluaikana homma onnistuu hienosti. Keväällä 2020 haen mitä todennäköisimmin puvustuksen pariin viimeiselle työssäoppimisjaksolleni. Olen niin kiinnostunut vaatetuksesta, että erilaisia projekteja ja kokeiluja on meneillään jatkuvasti. Ala tarjoaa niin monenlaisia töitä, että pidän mielen avoimena ja katsotaan minnepäin tie tästä eteenpäin vie, kertoo Mari-Milla.
Teksti Sirpa Vauhkala ja Mari-Milla Jaakkonen, kuvat Mari-Milla Jaakkonen.
Olen opiskellut aiemmin Ingmanin käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksessa artesaaniompelijaksi. Ala vaikutti niin mielenkiintoiselta, että jatkoin opintojani Muotoiluakatemiassa Kuopiossa, josta valmistuin muotoilijaksi. Opintoihin sisältyi paljon erilaisia työharjoittelujaksoja. Viimeisimmän niistä suoritin Kuopion kaupunginteatterissa, joka sytytti todella innon puvustusta ja teatterimaailmaa kohtaan. Kun moni vaatetusalan osa-alue neuleesta kaavoitukseen kiinnostaa, tuntuu puvusto vaihtelevine työtehtävineen äärettömän innostavalta paikalta, summaa Mari-Milla.
Valmistumiseni jälkeen olin kaksi vuotta töissä kaupallisella alalla. Hakeuduin vuodeksi Gradiaan opiskelemaan vaatturipuolelle miesten pukeutumiseen liittyviä asioita, koska edellisissä opinnoissani olen keskittynyt naistenvaatteisiin ja miesten vaatetuksen hallinta mahdollistaa vielä laajemman työnhaun jatkossa, kertoo Mari-Milla.
Steampunk tyylinä ei ollut kovin tuttu entuudestaan, mutta tutustuminen aihealueeseen auttoi alkuun. Toteutimme asut Valon kaupunki 2019 Jyväskylä tapahtumaa varten. Kankaan kampuksella järjestettiin tapahtuman aikaan näytöksiä, jossa asuja esiteltiin. Jokainen opiskeluryhmäni jäsen toteutti oman asunsa. Asut olivat melko erilaisia, sillä jokaisen persoonallisuus näkyi toteutuksessa.
 |
| Yksityiskohtia miehen asusta |
Pohjakoulutuksesta oli paljon apua tuotteiden ideoinnissa. Aloitan ideoinnin yleensä materiaalista, sillä koen, että siitä on helpompi lähteä liikkeelle. Myös teema, selkeä rajaus ja deadlinet sopivat minulle: muuten touhu saattaa lähteä rönsyilemään liikaa. Tehtävän ohjeistuksena oli hyödyntää liivin lähtökohtana kierrätysmateriaalia, joka tietenkin kaikkine kulumineen sopi steampunkin rouheaan henkeen, kuvailee Mari-Milla.
Valmistin miehen liivin muokkaamalla käytetyn miehen takin. Piirsin kaavan, ja se asettui takkiin niin mainiosti, että sain hyödynnettyä monessa kohtaa takin alkuperäisiä rakenteita. Löysin kirppikseltä vanhoja vöitä, joita kiinnitin liiviin teemaan sopiviksi yksityiskohdiksi. Valmistin myös liiviin sopivan rusetin sekä kravatin. Kun niihin alun perin ajattelemaani nahkaa ei löytynyt, päädyin valitsemaan materiaaliksi naisten jakun, joka sopi asun muihin väreihin. Vakosamettipinnan vuoksi rusetin ja kravatin solmiminen oli melko haastavaa, joten jos toteuttaisin ne uudelleen, vaatisivat ne hieman tuotekehittelyä, summaa Mari-Milla.
 |
| Miehen ja naisen steampunk-asut |
Naisen asuun muotoilin ensiksi liivin, jonka valmistin miehen liivin leikkuuylijäämästä. Asun hame on valmistettu kappaverhosta sekä vanhasta pöytäliinasta. Sovitusnuken päälle oli helppo muotoilla perusmuoto ja erilaisia tekniikoita oli mukava yhdistellä samaan asuun. Asukokonaisuuteen kuuluvat lisäksi vanhan projektin ylijäämästä tehdyt toppi ja hame sekä damaskit, jotka on valmistettu samasta vakosamettijakusta kuin miehenkin asusteet, kertoo Mari-Milla.
 | |
| Damaskit |
Teksti Sirpa Vauhkala ja Mari-Milla Jaakkonen, kuvat Mari-Milla Jaakkonen.