Verhoilu on ekoteko

Tuotteiden uudelleen verhoilu lisää tuotteiden elinikää ja pidentää niiden elinkaarta. Usein huonekalujen puuosat ovat hyvässä kunnossa, vaikka päälliset alkavatkin jo olla nuhrautuneita, likaisia tai kuluneita.
Sanna Aho, Mervi ja viimeiset vinkit

Verhoilukurssi järjestettiin 1.-5.6.2020 Kankaan kampuksella. Kurssin aikana verhoiltiin oma huonekalu kuten tuoli tai rahi. Tarjolla oli myös oppilaitoksesta poistettuja tuoleja, jos omasta takaa ei löytynyt sopivaa kokeilukappaletta. Kurssille osallistui seitsemän luovan alan opiskelijaa.


Niittien poisto ja vanhan purku

Kurssin ohjaajana toimi verhoilija Sanna Aho Tikkiverstaalta Jyväskylästä. Tikkiverstaan toiminnassa painottuvat kotien ja julkisten tilojen huonekalujen kunnostus, ja sisustustuotteiden kuten käsintehtyjen vaneri- ja nahkalaukkujen sekä viiluvalaisimien myynti. Lähtökohtana ovat yksilöllisyys, vahva ammattitaito ja laatu sekä korkeatasoiset materiaalit. Sanna Aho kävi verhoilukurssilla lyhyesti läpi verhoilun perustekniikoita.

Kankaan muotoilu - tuoli kuin kuningatar


Useimpien kurssille osallistujien mielestä verhoilukurssille oli kiinnostavaa tulla, koska vanhan huonekalun uudistaminen kuulosti inspiroivalta. Suunnittelussa sai toteuttaa omia ideoita ja värimaailmaa, ja kokeilla myös tuotteen puuosien käsittelyä joko maalaamalla tai hiomalla. Verhoilukurssi toteutettiin kesäkuun ensimmäisellä viikolla, jolloin ei ollut muuta lyhytkurssitarjontaa, joten kilpailevia vaihtoehtoja ei ollut tarjolla, mikä oli myös osalle syy osallistua koulutukseen.
Käsinojien päällystyspuuhat

Hankkeen edetessä on tutustuttu erilaisista kierrätysmateriaaleista valmistettuihin pehmusteisiin kuten harmaavanuun ja puuvillapolymeerikankaaseen, ja biopohjaista materiaaleista kuten korkista valmistettuihin verhoilukankaisiin ja luomupuuvillasta valmistettuihin tukimateriaaleihin, ja tilattu niistä näyte-eriä. Nyt niiden toimivuutta päästiin kokeilemaan käytännössä.

Ylijäämämateriaalia hankittiin myös kurssin ohjaajalta, sillä useimpien materiaalien minimitilausmäärät ovat melko suuria, ja toisaalta hankkeen materiaalivarastoon on vaikea löytää sopivia värejä ja kuoseja, sillä jokaisella omat väri- ja kuosimieltymiset poikkeavat melko paljon toisistaan, kuten kuvista näkyy.

Viimeinen silaus

Palautteen perusteella ryhmäkokoa pidettiin sopivana, sillä ohjaajalle jäi hyvin aikaa käydä läpi henkilökohtaisesti jokaisen osallistujan kanssa verhoilun eri vaiheita, sillä useimpien tuolit poikkesivat toisistaan melkoisesti. Myös ryhmän yhteishenki koettiin hyväksi, sillä osallistujat olivat kiinnostuneita myös muiden ryhmäläisten verhoilutöistä, joten syntyi paljon keskustelua erilasista toteutustavoista. Kaiken kaikkiaan kompaktiryhmä ja aktiivinen ryhmä, totesi yksi kurssille osallistunut.

Sama tuoli, eri kuosi ja väri

Verhoilukurssi tarjosi mielenkiintoisen ikkunan verhoilun maailmaan, mutta joitain parannusehdotuksiakin nousi esiin. Välillä jouduttiin hieman odottelemaan, kun kurssin työpisteet: ompelutyötila, luokkatila ja paineilmanitojat olivat hajallaan, totesi muutama osallistuja. Tähän toivottiinkin parannusta seuraavan kurssin toteutusta silmällä pitäen. 

Graafisen selkeä rahi

Oli hienoa tehdä yhteistyötä alan ammattilaisen kanssa, totesi eräs osallistuja. Sanna Ahon substanssiosaaminen oli niin hyvä, että kaikki ongelmat ja haasteelliset kohdat saatiin hallintaan ja ratkaistua yhdessä. Myös Sannan ohjaustaidot olivat loistavat, sillä hän huomioi hienosti osallistujien erilaisen lähtötason, totesivat kurssilaiset. Tuolit olivat niin erilaisia, että varmasti ohjaajan työ oli haastavaa, pohti muutama ryhmäläinen.

Säilytyslaatikon uusi, soma ilme

Sanna Ahon mielestä oli mielenkiintoista ohjata vaihteeksi ryhmää, sillä oma työ verhoilijan verstaalla on melko yksinäistä puuhaa, vaikka kivaahan sekin on. Toivomuksena esitettiin, että ensi vuonna järjestettäisiin verhoiluun liittyvä jatkokurssi. Verhoilun ohella, kurssi tarjosi myös luontevan tavan verkostoitua käsityöalan yrittäjän kanssa, ja osa opiskelijoista pohtikin, että löytyisiköhän Sannalta sopiva työssäoppimispaikka ensi vuonna. Saapa nähdä, miten käy?

Teksti ja kuvat Sirpa Vauhkala